Tasavalta n. 510 eKr.—27 eKr.
 Tasavallan ajan alussa viholliset ympäröivät Roomaa joka puolelta. Pohjoisessa olivat mahtavat etruskit. Keski-Italiaa kansoittivat monet hurjat vuoristolaisheimot, kuten samnilaiset, eekvit ja volskit. Toisinaan Rooma kävi sotia kilpailevien latinalaisnaapuriensa kanssa. Armeijan voimalla ja juonikkaalla politiikalla roomalaiset voittivat vähitellen vihollisensa ja vallottivat näiden maat.
Tasavallan alkutaival
Aluksi tasavalta ei ollut kyllin voimakas kukistamaan vuoristoheimoja yksin, ja sen olikin otettava vastaan apua latinalaisilta naapurikaupungeilta. Yhteistyötä toteuttaneet liittolaiskaupungit tunnettiin nimellä Prisci latini. Vuodesta 400 eKr. lähtien Rooma oli liiton merkittävin kaupunki, ja tasavalta alkoi laajentua. Hyvin pian roomalaiset ryhtyivät suurentamaan aluettaan pohjoiseen.
Gallialaiset hyökkäävät
Keski-Euroopasta saapuneet keltit aiheuttuvit roomalaisille suurturman. Gallialaisten sotajoukko pyyhkäisi yli Italian ja päihitti roomalaiset taistelussa Allia-joella. Gallialaiset hyökkäsivät Roomaan vuonna 390 eKr., polttivat suurimman osan rakennuksista ja saartoivat kaupungin uskonnollisen keskuksen eli Capitolium-kukkulan.
Jälleenrakennus
Roomalaiset rakensivat vähitellen kaupunkinsa uudelleen ja alkoivat valloittaa takaisin menettämiään maita. Rooman kasvava valta sai latinalaisten liiton muut kaupungit närkästymään. Syttyi sota, jossa Rooma päihitti latinalaisten liiton ja otti haltuunsa Latiumin.
Samoihin aikoihin Rooma otti kolme kertaa yhteen samnilaisina tunnetun vuoristoheimon kanssa. Samnilaiset olivat pitkään voittoisia, mutta lopulta heidät päihitettiin gallialais- ja etruskiliittolaisineen. 290 eKr. Rooma hallitsi jo suurinta osaa Keski- ja Pohjois-Italiasta.
Vallan kahvassa
Roomalaiset saattoivat olla myötämielisiä valloittamilleen kansoille. Nopeasti antautuneelle kaupungille tarjottiin liittolaisuutta. Sen asukkaat saattoivat saada joitakin Rooman kansalaisoikeuksia. Vastustajat puolestaan tapettiin armotta tai myytiin orjiksi. Taktiikallaan roomalaiset pitivät kasvavan maa-alansa hallinnassa.
Pyrrhoksen sodat
Vuonna 286 eKr. Rooma joutui mukaan selkkaukseen, joka oli syntynyt etelässä sijaitsevien kreikkalaisten kaupunkien ja niiden ympäristön asukkaiden välillä. Rooma sitoitui auttamaan Thurioin kaupunkia. Toinen kreikkalainen kaupunki, Tarentum, alkoi epäillä Rooman aikeita. Se pyysi apua Pyrrhos-nimiseltä kreikkalaiskuninkaalta. Seuranneessa sodassa Pyrrhos voitti roomalaiset kahdesti, mutta menetti suunnattoman mmäärän sotilaitaan. Loppujen lopuksi Pyrrhos hävisi sotansa vuonna 275 eKr. Vuonna 264 eKr. roomalaiset hallitsivat koko Italiaa.
Välimeren herruus
Rooman vahvistaessa asemaansa Italiassa, läntistä Välimerta hallitsi Pohjois-Afrikassa sijainnut Karthagon kauppa- ja merivaltio. Roomalaiset ja karthagolaiset jättivät toisensa rauhaan silloin kun eivät kilpaileet kaupankäynnissä. Vuonna 264 eKr. syttyivät puunilaissodat, joissa ratkaistiin taistelu Välimeren herruudesta. Kts. puunilaissodat.
Puunilaissotien voitto toi roomalaisille laajoja alueita Hispaniasta ja Pohjois-Afrikasta. Saman aikaisesti he valtasivat osia myös eteläisestä Galliasta. Sodat laajenivat Välimeren itäosiin asti. Vuonna 168 eKr. roomalaiset valtasivat kreikkalaisen Makedonia valtion. Vuonna 146 eKr. he hallitsivat jo koko Kreikaa. Vuonna 133 eKr. Pergamonin kuninkas Attalos III testamenttasi kuoltuaan kuningaskuntansa roomalaisille. Roomalla oli hallussaan maa-alueita Hispaniasta Aasiaan ja heistä oli tullut Välimeren valtiaita.
Tasavallan kriisi
200-luvulle eKr. tultaessa patriisit alkoivat tuntea asemansa uhatuksi, koska plebeijien merkitys Rooman hallinnossa kasvoi. Kansanryhmien suhteet kiristyivät. 100-luvulta eKr. lähtien kriisit alkoivat seuraamaan toisiaan. Tasavalta ajautui väkivaltaiseen sekasortoon.
Caesar ja tasavallan ajan päättyminen
Gaius Julius Caesar syntyi vanhaan patriisisukuun. Hän on Rooman historian huomattavimpia miehiä. Hän oli loistava sotapäällikkö, lahjakas puheiden pitäjä ja taitava poliitikko. Päästyään valtaan Caesar sääti lakeja, jotka paransivat köyhien asemaa. Lisäksi hän kehitti Rooman valtaamien maiden hallintoa. Hän alkoi tehdä päätöksiä senaatilta kysymättä. Vuonna 44 eKr. hän julistutti itsensä elinkautiseksi diktaattoriksi. Senaatin istunnossa 15.3.44 eKr. Caesar murhattiin tikarilla. Murhaajina oli 60 senaattoria, näiden joukossa Marcus Junius Brutus ja Gaius Cassius Longinus. Pian tämän jälkeen Roomassa puhkesi sisällissota, joka lopulta päätti tasavallan ajan.
Oppilastöitä
|
